Vieraskynä – Milloin minusta tuli kilojeni kyttääjä?

Blogini ensimmäisen vieraskynä -postauksen kirjoittajana toimii 28-vuotias sairaanhoitajatar Netta.

Milloin minusta tuli kilojeni kyttääjä?

Ennen ensimmäisen lapseni odotusaikaa olin jo tehnyt elämäntapamuutoksen. Olin alkanut liikkumaan aktiivisesti sekä syömään terveellisesti. Tämä tuntui hyvältä. Tässä vaiheessa mukana tietenkin tuli vaaka ja oman painoni seuranta. Painon seurannassa minulle tuntui luontevalta seurata kehoni painoa tiivisti, sillä se oli lähtenyt hyvin putoamaan. Kun raskaus varmistui, odotusaika alkoi ja näin jatkui myös eläminen ja oleminen samaan tahtiin. Painon seurantaa tein tietenkin vielä entistä tarkemmin raskauden vuoksi. Paino ei noussut paljoakaan, söin terveellisesti ja ihan loppuun asti urheilin aktiivisesti. Vatsani pysyi pienenä. 3 kuukautta ennen laskettua aikaa kävin juoksemassa Cooperin-testin extemporee 2400 metriä, kävin agilityssa koirani kanssa, suoritin suunnistuskoulun. Eikä sovi unohtaa, että kävin pitkillä lenkeillä koirieni kanssa, salilla, hyötyliikuntaa aina kun mahdollista, työmatkat pyörällä tai kävellen vaikka käytössä olisi ollut auto. Pienikokoinen mahani varmisti sen että liikkuminen oli helppoa. Se, että elämäntapamuutos oli alkanut jo aiemmin varmisti, että ruokailuun liittyvät asiat olivat tiukasti takaraivossa. Onneksi kotona ei ollut vaakaa odotusaikana, mutta töissä oli ja siellä sitä käytettiin joka aamu.

2,5 kk ennen esikoisen syntymää

Lapsi syntyi. Ihana, terve tyttö. Synnytys sujui hyvin. Palautuminen lähti käyntiin heti. Miksi olin seurannut painoani niin fanaattisesti? Eihän sillä loppujen lopuksi pitäisi olla mitään väliä. Mutta sillä oli väliä minulle itselleni. Tietenkin halusin päästä raskauskiloistani eroon. Ajattelin että mitä nopeammin pääsisin niistä eroon niin sen parempi. Palkkasin personal trainerin kun aika oli kypsä. Sain siis hyvän treeniohjelman sekä ravinto-ohjelman joka otti huomioon sen että imetin. En halunnut tuottaa itselleni pettymystä enkä etenkään pt:lleni. Tuloksia oli tultava, joten painon seuraaminen ja vaa’alla käynti sai luvan jatkua. Onneksi kotona ei edelleenkään ollut vaakaa, mutta kuntosalilla oli. Onneksi siitäkin oli joskus patterit loppu.

Lapsen ollessa 6,5 kuukautta saimme perheeseen ilouutisia. Toinen lapsi on tulossa. Tällä hetkellä noin
kolme viikkoa aikaa toisen lapsen arvioituun syntymään. Toinen raskausaika on sujunut voimien kannalta hyvin samanlaisesti kuin ensimmäisen. Maha tosin pullahti jo alkumetreillä esille. Se on ollut aivan erilainen kuin ensimmäisessä raskaudessa eli toisin sanoen huomattavasti isompi. Mahan suuruus on aiheuttanut sen, että tietynlainen urheilu jo melko alkuvaiheessa raskautta on ollut haastavaa. Saatikka näin loppumetreillä toivotonta. Kun ei pysty liikkumaan samalla tavalla kuin aiemmin, mieleen tulee väkisinkin ajatus siitä, että kuinkakohan paljon painoni on noussut? Vaaka on ollut kovassa käytössä, nyt jos koskaan se on ollut kovassa käytössä. Painoni on tietenkin noussut koska liikunta ei ole ollut aktiivista eikä ravitsemus ole ollut enää ehdottoman terveellistä. Suuhun on laitettu ties mitä herkkuja. Ei niiden määrää edes jaksa luetella. Olen kuitenkin yrittänyt pitää pintani ja syödä perusterveellisesti, vaikka kaikenlaisia herkkuja onkin kulunut siinä ohella. Liikuntaa on tehty mahdollisuuksien mukaan.

Toinen raskaus, lokakuu 2017.


Minulla kesti kauan ymmärtää, että minun omaa fyysistä tai henkistä hyvää on turhaa mitata vaa`alla. Käytän mieluummin omaa tuntemusta ja silmiäni. Koko tämän kertomani aikana painoni on liikkunut 60-87 kilon välillä. Nyt ollaan siellä yläpäässä. Ennen kuin elämäntapamuutokseni astui voimaan, ei painollani ollut mitään väliä. Oma painoni ei niinkään ole kiinnostanut, eikä kenenkään muunkaan paino. En voi luvata etteikö oma painoni tulisi jollain tavalla kiinnostamaan jatkossakin, mutta sen voin luvata, että kenenkään muun paino ei ole minun asiani. Tein hiljattain päätöksen, että käyn vaa`alla vain neuvolassa. Itse tulin siihen tulokseen, että painon liiallinen kyttääminen on ollut melko turhaa ja aiheuttanut ylimääräistä stressiä toisinaan. Vihdoin kun itse on rennommalla asenteella oman painon vaihtelun suhteen, niin joku toinen ei olekaan. Samanaikaisesti neuvolan terveydenhoitaja miettii railakasta painoni nousukautta, kun minä olen tosiaan jo tehnyt päätöksen painoni seuraamisen suhteen. Hän ei muutaman tapaamisemme aikana ole kertaakaan kysynyt miten syön ja liikun? Se on selvää, että jos syö enemmän kuin kuluttaa niin paino nousee. Olen hieman huvittunut tästä. Olen myös huvittunut siitä, että nyt minulla on vaaka. Muutimme hiljattain uuteen kotiin ja täällä on vaaka.

Vaaka jota en tarvitse.


-Netta

Lukisitteko te mielellään jatkossakin vierakynä -kirjoituksia?

Seuraa myös:
Instagram @avatraining
Snapchat @annivall
Facebook www.facebook.com/anni.personaltraining
Tilaa kanavani Youtubessa: avatraining

Saatat myös pitää näistä...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *